Yksi päivä elämässäni


Sää saattoi olla valoton, mutta päivä ei sitä kaikkinensa ollut

Joskus ennen blogissani tapasi olla päivä kanssani -tyyppisiä postauksia silloin tällöin. Jostakin tuli aamulla mieleeni dokumentoida tämä päivä talteen samalla tyylillä kuin tuolloin ennen muinoin. Tätä sunnuntaipäivää voi tietyssä mielessä pitää tyypillisenä esimerkkipäivänä elämänvaiheesta, jota nyt elän – toisaalta tätä ei voi kutsua millään tapaa normaaliksi. Päivät tuppaavat olemaan aika erilaisia keskenään, kun ei ole työrutiineja rytmittämässä päiviä. Mutta niin, oman elämäni 24 episodi alkakoot.

00.00 Olen siirtynyt kirjoittamaan opinnäytetyötä työpöydän äärestä sängylle. Takana on useita tunteja ja edessä vielä muutama ennen kuin projekti on valmis. Näpyttelen tekstiä lainakoneella, sillä oma läppäri hajosi juuri kriittisessä vaiheessa perjantaina, mutta muru pelasti tilanteen. (Valmistuminen ehti valua jo filminauhana silmieni ohi, kun vanhapalvelija ei enää käynnistynyt tipahdettuaan maahan ratikassa. Onneksi tiedostot saatiin pelastettua.)

02.06 Lähetän uunituoreen opinnäytetyön tarkistettavaksi ohjaavalle opettajalle. Satoja tunteja vaatineen urakan maali häämöttää! Oikoluen kaverille vielä yhden tekstin ja laitan Gilmoren tytöt pyörimään Netflixistä iltapalan kanssa. Juon lasin viiniä ja koitan rentoutua. Aivojen raksuttaminen ei lakkaa ilman, että käännän ajatukset illan päätteeksi jonnekin muualle. 

03.15 Lopetan Gilmoren tyttöjen katselun ja lähden nukkumaan.

11:00 Herään itsestään ja selaan somea kännykällä. Annan kaverille vinkkejä USA-matkan suunnitteluun ja ihailen videokuvaa Amalfin rannikolta Instagrammissa. Tajuan, ettei minun tarvitse tänään kirjoittaa opparia ja alan suunnitella kesälomamatkaa. Instagrammaajat ovat saaneet minut hinkumaan Sorrentoa ja Capria. Blogeista olen kuolannut eri Kreikan saaria.

14:00 Olen syönyt aamupalan, googlettanut parhaat lennot reitille Helsinki-Rooma-//Amalfin rannikko//-Napoli-Korfu-//Thessaloniki-Ateena-Helsinki ja lähetän Kreikassa kesällä lomaileville kavereille viestiä suunnitelmista. Monien Skyscanner-kokeilujen jälkeen paras kombinaatio löytyy ja ko. reitti olisi mahdollista lentää yhteensä 250 eurolla. Saan vahvistuksen ystäviltä, että kyläilykutsu Halkidikiin on edelleen voimassa ja vihreää valoa suunnitelmiin Makelta. Yhdistetystä Italia-Kreikka-lomasta haaveilu lähtee vakaviin sfääreihin.


Vinkkejä tämän reitin varrelta otetaan mielellään vastaan!

15:30 Teen vaalikoneen vielä kerran ja lukitsen ehdokkaan, jota aion äänestää. Syömme lounasta ja lähdemme vaaliuurnalle.

18:30 Olemme käyneet äänestämisen päätteeksi lenkillä ja kotiin palattuani huomaan, kuinka likaiseksi kämppä on päässyt menemään kaiken kiireen keskellä. Imuri käteen, lakanat pesukoneeseen ja vaatteiden järjestäminen kaappiin.

21:00 Vartin päikkäreiden jälkeen nälkä kurnii ja nakkaamme pakastepizzan uuniin. (Ennen tätä kevättä emme ole juuri syöneet pakastepizzoja, nyt niistä on tullut uusi suosikki. Vannotan itselleni, että kun koulurutistus on ohi, alan panostaa taas parempaan ruokaan!)

22:00 Päätämme ostaa lennot (Helsingistä) Roomaan (29 e!), (Napolista) Korfulle (45 e), (Thessalonikista) Ateenaan (35 e) sekä sieltä Helsinkiin (112 e) = 221 e + matkalaukkukuluja noin sata euroa kahdelta. Kaikki lennot ovat suoria. Elo-syyskuun vaihteessa kesän päättää siis unelmien roadtrip kahdessa Euroopan suosikkimaassani!

23:30 Otan pienet riemun tanssit lentolöydöille ja tehokkaalle kyvylle pistää matkat haaveilutasolta toteutukseen. Syskyn työkuviot ovat vielä auki, mutta päätimme jatkaa luottamuksen linjalla, että asiat menee kuten on tarkoitettu.

23:45 Puhtaita lakanoita laittaessamme huomaamme, että häälahjaksi saatu untuvapeitto on kulunut puhki ja sisukset tursuavat pihalle. Kohta 15 vuotta palvellut täkki siirtyy roskakoriin ja joudumme petaamaan kaksi pikkupeittoa. "Peitonryöväämisen aika alkaa" kuuluu nyreä mielipide sängyn laidalta. "En tiedä mistä puhut..."

00:00 Päätän tulla vielä tarkistamaan vaalitulokset (kummankaan ehdokas ei päässyt läpi) ja tarkistamaan huomisen aikataulun. Aamulla pitää lähteä luennoille ja sitä herkkua (mm. investointilaskennan muodossa) on luvassa aina klo 17.30 saakka. Joten tänä yönä ei passaa jäädä kukkumaan.Vielä kahdeksan kurssia saatettavana maaliin ennen toukokuun loppua, joten tämän lepopäivän jälkeen uurastus saa jatkua ja matkan tarkempaan suunnitteluun ehdimme ryhtyä todennäköisesti vasta uudessa osoitteessamme Aurinkolahdessa.

Viimeistelen kirjoituksen ja lähden päivään tyytyväisenä unille. Lisää arkielämää päivittyy muuten nykyisin aika säännöllisesti Snapchatiin (löytyy nimellä Ulletin). Öitä!


Ei kommentteja

Kiitos kommentista, niitä on aina kiva saada!