Arki tuli

Make lähti tänään ja kaikki tuntui sen jälkeen jotenkin erilaiselta. Se jäi aamulla istumaan metroon, kun mää hyppäsin pois koulun pysäkillä vähän pala kurkussa. I know, ihan tyhmää surkutella, kun "pianhan" sitä taas nähdään reilun kuukauden päästä. Se on kuitenkin pisin aika, mitä ollaan koskaan oltu erossa ja on kurjaa luopua toisen läheisyydestä ja seurasta, kun tykkää siitä hirveesti.

En todellakaan surrut sitä, että jäin tänne. Enemmänkin se oli jotenkin sellanen reality check ajankulumisesta ja siitä, että tämä on väliaikaista. Seuraavan kerran kun nähdään, mun koulu on loppunut ja kohta pitää palata Suomeen. Siellä ei ole mitään tekemistä odottamassa, joten se tuntuu ihan hassulta ajatukselta. Alakuloa aiheutti myös se tunne, että vaikka meillä oli kuin hauskaa täällä yhdessä, tämä on silti enempi mun rakkaus tämä kaupunki. Ja se taas muistutti siitä, miten hankalaa on yhdistää kahdet toiveet samaan paikkaan. Mutta oon varma, että se onnistuu jotenkin, koska tiedän että tämä meidän tarina on tähtiin kirjoitettu ja tarkoitettu tapahtuvaksi juuri niinkuin se tulee tapahtumaan.

Pohdin eilen myös sitä, että miten Maken vierailu täällä tulee vaikuttamaan tähän mun täällä oloon. Aluksi oli ihan outoa, että Make pompsahti tänne, koska kaikki tämä oli tuntunut jotenkin mun toiveunelta ja ihmisen tänne saaminen "oikeasta elämästä" hätkähdytti, että tämä oikeasti on totta! Nyt kun oli ihanaa olla täällä yhdessä, niin aloin vähän pelkäämään, että mitä jos en saakkaan enää samaa fiilistä takaisin, kun olen taas täällä yksin. Make kuitenkin sanoi siihen hyvin, että "no kato tuonne ulos, tämä on NEW YORK". No se on niin totta!

Tyylinparannusviikko on edistynyt parin uuden vaatteen verran. Ylhäällä kuva eilisestä päivän asusta, jota tähditti uusi paljettipuisero. Se ei ihan pääse kuvissa oikeuksiinsa, mutta se on ihana! Löydettiin sattumalta kiva kauppa Upper East Sidelta ja tuo merkki on sellanen kun Arden B.

Mutta vielä takaisin tähän päivään. Koulun jälkeen kaikki kaverit hävisivät johonkin, mutta en ollut siitä oikeastaan mitenkään pahoillani, koska halusin sulatella taas tätä uutta-vanhaa-tilannetta itsekseni. Maken täällä olo oli lomaa säästämisestä ja syötiin mm. koko ajan ulkona. Jääkaappi huusi tyhjyyttä, joten lähdin kohti Whole Woodsia, mutta päädyinkin toiseen ruokakauppaan matkan varrella. Nyt ollaan tultu siihen pisteeseen, jossa amerikkalainen perus ravintolaruoka tökkii pahasti ja kaipaan jotain "tavallista kotiruokaa".

Ruokakauppaan päästyäni olen kuitenkin vähän hukassa, että mitä sitä ostaisi. Leivät täällä ovat keskimäärin aivan surkeita. Parhaiten niitä kuvaa sana pulla. Jogurttia olen yrittänyt olla ostamatta, koska kotona syön sitä ihan liikaa. Tänään päädyin kuitenkin siihen, että jogurtti on vallan hyvä vaihtoehto "munat ja pannukakkuaamiaisille", joita Make on halunnut syödä joka aamu :D

En tunne täältä New Yorkerista ketään, joten opiskelijatilaan kokkaamaan lähtemiseen on iso kynnys. En luultavasti osaisi edes käyttää niitä vehkeitä. Onneksi täällä riittää valmiiksi tehtyä take away -ruokaa, joten eikö se ole vähän niinkuin kotiruokaa, jos sitä syö kämpillä?

Ostin take away -salaattia ja käppäilin Central Parkin kulmalle syömään sitä. Ulkona oli fantastinen ilma. Aurinko paistoi ja oli tosi lämmintä. Tuntuu, että kesä on tullut. Kelien lämpenemisen seurauksena on tullut myös tuttu ilmiö, kurkkukipu. Kun ulkona on kuuma, ilmastoinnit huutavat täysillä ja pian on kurkkukipeä. Onneksi tilanne ei ole vielä mitenkään paha.

Perhonenkin tuli ystävällisesti piristämään mua, kun siinä istuskelin mietteissäni.

Kämpille päästyäni päätin ottaa härkää sarvista kiinni ja tehdä jotain kotona vallitsevalle hirveälle siivolle. En tiedä mitä New Yorkerin siivoojien päässä liikkuu, kun ne käyvät siivoamassa! Heti "siivouksen" jälkeen on lähes mahdotonta sanoa, että onko täällä oikeasti tehty jotain. No onneksi Ullettimen oma siivouspalvelu ratkaisee visaisimmatkin haasteet. Täällä aina kuitataan kaikki sanomalla "This is New York City"...vesiputket vuotavat... "This is New York City", ...hanasta tulee tänään vain kylmää vettä... "This is New York City"... Kun kuulen paikallisten sanovan noin minusta se kuulostaa siltä, että "No tämä on New York City, onko väliä, kun on näin mahtavassa paikassa", vaikka ehkä sanoja ei välttämättä tarkoita sitä niin...

Päätin antaa kämpälle rättikäsittelyn. Konttasin pitkin lattiaa kuuraamassa joka nurkan ja vetelin rätillä lattiat ja matot! Samalla draivilla vein kaikki lakanat pyykkiin, joskin pussilakanan lopputulos oli aika nukkainen kuivausrummun jälkeen, mutta senhän täytyy olla puhdasta nukkaa... Ollessani polvia ja käsiä myöten lian peitossa, kiitin luojaani etten ole ihmistyyppinä hygieenisimmastä päästä :D Jollekin muulle tämä New Yorkerin mainostama "laadukas opiskelija-asuminen" olisi liikaa...

Mutta hei, tämä on New York City! Se on ainut mikä merkkaa juuri nyt! Saan olla täällä ja se on suurinta parhautta.

Kello on kääntynyt täälläkin osoittamaan 27. huhtikuuta ja se on mun äidin syntymäpäivä! Hyvää synttäriä äiti! Hyvin mää täällä vedän.

Ei kommentteja

Kiitos kommentista, niitä on aina kiva saada!